Tuohon blogini kuvaukseen olen joskus mennyt kirjoittamaan "Lapsettomuuden odottelua ja ajoittaisia toivonpuuskia" - tai jotain vastaavaa, en nyt kirjottaessani sitä laatikkoa näe. Toivonkipinät on viime aikoina olleet vähemmällä, mutta lapsettomuutta ei liiemmin tarvitse enää odotella. Onkohan tämä blogi saavuttanut jonkunlaisen päätepisteen, välietapin nyt ainakin?

Vaikka itse en ole blogiani liiemmin päivitellytkään, olen käynyt salaa lurkkimassa muiden bloggaajien kuulumisia. Huomasin Rusakon blogista, että vireillä on uusi "Tiineenä talviaikaan" - projekti, jolle toivotan loistavaa menestystä runsaslukuista tiinehtimistä! Onnistuin kuitenkin masentamaan itseni ajatuksella, että kun kyseinen proggis on käynnissä maaliskuuhun asti, minä en välttämättä ole vielä edes hoidoissa asti sen loppuessa. Viitisen kuukautta tuntuu yhtäkkiä hirveän lyhyeltä ajalta tässä ikuisuusproggiksessa, vaikka aiemmin se on ollut ihan hirveän pitkä aika yrittää.

No, eipä auta itku markkinoilla, odotellaan nyt sitten sen verran että päästään sinne suunnittelukäynnille pohtimaan että mitäs tässä nyt sitten, josko mitään. En mä tiedä. Vähän on sanaton ja keinoton ja konstiton olo. Kaippa tässä on seuraavaksi vaihtoehtona ne muutama viesti taaksepäin kritisoimani enkeliterapiat ja kristallihoidot. Tuntispahan edes tekevänsä asian hyväksi jotain...