Taivaanpii
Miljoonittain rannan kivet kimaltaa,
tyttö yhden pienimmistä käteen saa,
kirjavaisen, kuultavaisen, kauniin niin
sille tyttö nimeks antoi Taivaanpiin.
Aarteen hukkas tyttö parka lohduton.
"Katso, toinen yhtä kaunis tässä on",
äiti näytti, "koita olla iloinen",
vaan sen torjui tyttörukka itkien.
Kaikki kivet kirjavaiset etsittiin,
vaan ei tyydy tyttö niihin aarteisiin.
Yhden vain hän tahtoo saada kätösiin,
yhden kiven miljoonista, Taivaanpiin.
